Reiluus toisiamme kohtaan

Minkä takia ihmiset eivät pysty reiluuteen toisaan kohtaan?

Olet sitten homoseksuaallinen, transsukupuolinen, transvestiitti, uskova, jedi, sinulta löytyy jokin tauti mitä ei voida parantaa, ynnä muuta, mitä mahdollisesti voi olla. Oli se sitten oma valintasi tai sinulla jo syntyessäsi. Aina löytyy jokin syy minkä takia ei voi toista ihmistä kohdella samalla tavalla kuin toista. Tasapuolisesti ihmisenä.

Onko sekään reilua, että sinä autat jotakuta ihmistä ja tämä sitten melkein syyttää sinua auttamisesta? Periaatteessa nyky yhteisö on mennyt joissain kohdin siihen, että syyllistetään kaikissa asioissa, teet tai et tee sitä.
Asioista pitäisi pystyä puhumaan rakentavasti, ilman syyllistämistä. Meitä ihmisiä on paljon ja erilaisia. Meillä ihmisillä on kyky oppia. Miksi sitten emme voi ottaa oppia toisen ihmisten erilaisuudesta? Kasvattaa omaa tietoamme?

 Missä olemme menneet pieleen? Vastauksia löytyy niin monta kuin on ihmisten mielipiteitä. Mikä niistä on oikea vai onko mikään niistä?

Lisää asiaa transsukupuolisuudesta

Suosittelen muitakin ihmisiä menemään näille sivuille http://ranta-ranta.vuodatus.net/

Jari Ranta: Näkökulmia - Aspects & Transpects
Sivut ovat tehty todella mielenkiintoa herättävällä tavalla. Hyvällä maulla ja omasta mielestäni taitava kirjoittaja kyseessä. Työnsä puolesta hänen onkin osattava kirjoittaa. Menkää lukemaan niin saatte tietää enemmän. En kerro yhtään enempää.

Omia tuntemuksia arkielämässä

Tässä hiukan näitä omia tuntojani koetan kertoa näiden parin sarjakuva sivun avulla. Eli sarjakuva on Misfile, kertoo tarinan pojasta, jonka vahingossa enkeli muuttaa tytöksi asettaessaan kansion väärään paikkaan. Jos kiinnostusta löytyy niin tarina alkaa tästä. .

Todellakin siis niskakarvat nousevat pystyyn tuollaisesta.
http://www.misfile.com/index.php?page=81

Itse en tosin pysty tuohon mihin tämän sarjakuvan sankari/sankaritar.
http://www.misfile.com/index.php?page=82

Korviini käy kaikki prinsessa, kaunotar ja muut lellittely, iskemis repliikit saavat niskakarvat ylös ja kutinana oikeaan käteen. Tekisi mieli iskeä johonkin. Ja aika useasti käy niin, että minulta on sen jälkeen koko päivä pilalla. Not funny at all.

Kunpa pystyisin samaan

Ihmisarvosi 0

Tuolta minusta tuntuu tällä hetkellä. En ole itse valinnut olevani transsukupuolinen, vaan se on annettu minulle. Niin hyvässä kuin pahassa. En valinnut tätä roolia ollakseni vähemmistössä, vähemmistönä. Ilmeisesti voin etsiä sen salasimman piilopaikan ja mennä sinne. Ja koskaan olla tulematta pois.

Jo se että minulla on aspergerin syndrooma, tekee elämästä tavallista vaikeampaa. Ja sitten vielä tämä transseksuaalisuus. En odota että kukaan tässä koko maailmassa voisi edes yrittää ymmärtää miltä minusta tuntuu. Ainoa mikä minut pitää täällä on oma uskoni Allahiin ja se että Hän tietää mikä on minulle parasta. Ei kukaan ihminen siihen pysty. Voi vain antaa hetkellistä tukea, olla olkapäänä vaikeana hetkenä. Kunpa vielä löytäisin sellaisen ihmisen jolle voisin puhua ilman, että leimattaisiin totaaliseksi friikiksi. Ja joka ei levittäisi asioita. Osaisi ajatella hiukan pidemmälle. Uskoisin että jos kertoisin facebookin puolella niin kaveripiiri pienenisi aika nopeasti. Joten en kerro, ainakaan vielä.

Viha

Siinä on voimakas sana, viha. Sen aikaan saamiseksi ei välttämäti tarvita paljoa, toisaalta joskus sen saamiseen tarvitaan paljon. Viha kaivertaa sisältä päin. Saa raivostumaan, pahimmillaan se saa aikaan tuhoa.

Olen aivan yksin tämän asiani kanssa, transeksuaalisuuden. Minullakin on tunteet, asperger syndrooma tuo oman värityksen elämääni. En osaa hakea oikeanlaista seuraa, jotain ihmistä jonka kanssa jutella. Kertoa oikeasti mitä minä tunnen.
Mielenterveystoimistossa en osaa kertoa niistä asioista, koska ovat liian henkilökohtaisia.

Toisten ihmisten välinpitämättömät lausahdukset satuttavat. En halua mitään muuta kuin pientä ymmärrystä. Ennen kuin kaikki romahtaa päälleni.
Ainut suojani on usko Allahiin. Rukoilla häntä antamaan edes hetkellinen suoja ulkomaailmalta, toivoa jostain paremmasta. Myönnän, että kun minun aikani tulee poistua, olen onnellinen. Jonain päivänä, joskus tulevaisuudessa.

Tämän kirjoittaminen helpotti oloani enemmän kuin luulin...

Sairastelua ja äänen kanssa

Tässä kipeänä kun nyt olen ja kurkku kipu hiukan vaivaa. Tuli mieleeni sellainen, että minkä takia oikeastaan päädyin tuohon taustakuvaan tässä blogissa. No ainakin se on rentouttava itselleni. Muista en tiedä mutta olisi ihan kiva tietää ajatuksia siitä, taustakuvasta siis.

Huh, aikamoinen lääkejuoma. Maku ei ole pahimmasta päästä mutta ei mikään hyväkään oikein ole. Eiköhän tästä parane vaivat pika puoliin. On ollut hiukan hupsu olo kun ääni mennyt ylös ja alas. No aika normaalia minulla. Ehkäpä sen vuoksi puhunkin hiljaisemmalla äänellä. No enpä ainakaan rakasta omaa ääntäni.

Nyt kun tuo ääni tuli mainittua, niin tulipa mieleen sellainenkin, että tykkään lauleskella enemmän sellaisia kappaleita joissa on miesäänet. Näistä asioista olisi ihan kiva jutella jonkun kanssa. Äh kunpa sitten muistaisi ottaa puheeksi, ainut että jostain syystä tuntuu nolota puhua noinkin arkisesta asiasta?? Outo minä....

Noh jospa tästä nyt menisi hetkeksi lepäämään.

Erikoinen vertaus + Turkin euroviisu kipale ;)

“He says an operation is no more a sin than ‘changing wheat to flour to bread’.
That's little bit extreme way to say.

And I did get it here .

Jaahast, näköjään meni osittain enkun puolelle. Mutta kuitenkin tuo vertaus saa jokaisen karvani nousemaan ylös. Siis, sanon näin, että mikä meitä ihmisiä vaivaa? On todella outoa lukea tai kuulla kyseenlaisia vertauksia transsukupuolisuudesta. Ihan kuin kyseinen muutos tapahtuisi nopeasti. Leipä valmistuu nopeammin kuin ihmisen sukupuolen korjaus leikkaus. Öh. Ehkäpä minä nyt missaan jotain. ?

Ja tähän loppuun se Turkin yllätys euroviisuihin =D  Kävipä vaihteeksi niin päin että "onko se sama yhtye josta jo valmiiksi pidän?" Ja olipa se juuri se sama.



Ja tämän -> takana

....? Siis mitä oikein ajattelinkaan?

Ollappa täysin varma omasta sukupuoleastaan. Tämä jatkuva itseinho käy voimille. Imee kaiken virran pois.

No unohdinhan minä ne muutamat hetket jolloin itseinhoa ei ole. Harmittaa vielä se kun ei ole tullut hankittua juttu kaveria jolle voisi kertoilla näistä asioista niin ettei tulisi tunnetta, että olisi ihan hoopo. Jospa nyt viikonlopun aikana tulisi sitten sen verran ryhdistäydyttyä että saisi.

Ulkona sataa vaihteeksi vettä. Kuukauden kiusa alkoi eilen, melkein jo hetken toivoin että jäisi tämä kuukausi väliin. Ei voi mitään.
Kaiken lisäksi minua nukuttaa. Nukuin kyllä viime yön hyvin, mutta nyt jokin vain väsyttää. Viikolopun aikana pakko kirjoittaa nuo muutamat s-postit loppuun. Jospa saisi taas asioita liikkeelle niiden avulla.

Näkyillään.

Aurinkoiset päivät.

Tässä jonkin verran tullut nautittua auringon tuomasta lämmöstä. Kävin kynsienleikkuun tekemässä parvekkeella ja samalla nautin auringosta. Että se tuntui mukavalta. Jos vaikka saisi taas käsivarsiinsa väriä. Päänahka ainakin kaipaa aurinkoa. Ainut että näillä leveysasteilla ei ihan riitä auringon teho.

Samalla nämä päivät saavat aikaan sen, että tekee mieli lähteä juoksemaan. Tosin en nauti siitä ihan niin paljoa kuin haluaisin, kiitos rintojeni. Vaikka käytänkin urheiluliivejä niin ei niistä ole suurta apua. :-(  Tällä koolla ainakaan.
On niin monta asiaa joita nauttisin tehdä mutta sitten tulee eteen joko rinnat taikka kuukautiset. En hallitse tätä ruumista ollenkaan. Tanssiminenkin jää vain satunnaiseksi harrastukseksi.

Meni nyt kyllä hitusen ajatukset nurinan puolelle mutta menkööt. Menenkin tästä lukemaan foorumia kun kukaan ei ole juttu tuulella mesen puolella.

Näkyillään.

Stressiä... about covering up

Jeps, sitä on ollut tuosta lopputalvesta alkaen. Stressiä mitä sitä päällensä laittaisi ja sitten vielä keväällä se mukava pieni yllätys. Noh, tässä sitä nyt vain yrittää vänksäillä näiden omien kuteiden kanssa.
Mekko tai hame eivät kylläkään päälle löydä reittiä. Ainakaan vähään aikaan. Huivi sen sijaan... erhm, tälläkin hetkellä on joten mikä ettei. Olen aina pitänyt huiveista, vaikka en silloin aikoinaan niin hirveästi käyttänytkään niitä. Olen vain niin himpurantin tarkkana noiden sävyjen kanssa. On ihan pakko olla selkeä match, värien suhteen. Muutoin ei tule mitään vaan pyörin ihan turhautuneena ympäri huonetta.

Vaikka minulta löytyykin joitain naisellisia vaatteita niin en ole mitenkään kovin iso tykkääjä niiden suhteen. Joskus silloin tällöin. Ja on käynyt jopa niin, etten ole ajatellut aivan loppuun jonkin vaateparren käyttöä. Saaden aikaan epämieluisia kohtaamisia vastakkaisen sukupuolen kanssa. Monesti keljuttanut se, ettei ole voinut olla niin rentona kuin olisi halunut olla.

Mitä tulee aiheeseen miesten vaatteet niin löytyy niitä kaapista, lähinnä paitoja. Suurin osa on tulla tupsahtanut isältä, kun en ole niin norkkeli ollut. Päin vastoin ihan ilomielin otin vastaan jollei olleet liian isoja.
Joskus koulu ikäisenä sitä tuli omistettua erittäin mukavat nahkakengät, jotka tietysti olivat poikien mallia. Ja nykyään sitä tulee pihvattua pojan kengät, jos hän ei jostain syystä niitä tykkää käyttää.

Mitenkäs tästä vanhoista tavoista niin vain pääsisi eroon? Ilman että stressi iskee päälle.

Tuleeko olemaan helppoa?

Ajattelin tehdä tälläisen pienen kysely tuokion itselleni. Ja jos joku joka mahdollisesti lukee tätä, voi jättää omia kysymyksiä. Koetan vastata parhaani mukaan. Varmaan tulee olemaan osa kaksi.

Kysymykset ja vastaukset.

Olla transmies?  - Ei todellakaan. Minua tullaan aina kohtelemaan sen mukaan mitä tämä astiani on, naisena. Loukataan päin kasvoja, olit miten päin tahansa. Silmäkulmassa on nykinyt jo monen omituista vuotta.

Pukeutua oikein? - Siis mikä on oikea tapa minulle? Ulkopuolen mukaan mentäessä hijab on sanoisinko, tiettyyn rajaan asti ok. Riippuen hyvin paljon materiaalista, väreistä, muodoista joihin asusteet on tehty. Mutta usko pois, aivan liian naisellinen asuste lentää ulos. Tälläkin hetkellä sormia kutkuttaa muutama asuste. Suoraan sanottuna erittäin arka aihe. Tällä hetkellä ei edes tee mieli poistua ulos.

Oletko kiinnostunut sukupuolenkorjausleikkauksesta? - Erittäin hyvä kysymys. En ole ja olen. Jollen olisi uskovainen ja kunnioittasi Allahin (swt) tahtoa. Tekisin sen epäröimättä. Mutta nyt tässä vaiheessa, kun tämä koko show on alkamassa voin todeta, ystävät karsitaan lopullisesti. Tämä tulee olemaan henkisesti raskasta. Tiedä miten monta kertaa sitä tulee käytyä pohjalla. Miten monta kertaa mieli on lähellä katkeamispistettä?

Tekeekö sinun koskaan mieli pukeutua naisellisesti? - Erittäin harvoin, siis todella, todella harvoin.

Onko Koraanissa mainitaa tästä? - Hyvä kysymys. Ehkäpä tämä linkki valaisee hiukan asiaa. http://en.wikipedia.org/wiki/Mukhannathun Ei varsinaisesti suoraan minuun kohdistuvana mutta sinne päin. Siis MTF tapuksena mutta ei FTM. Epäilen, että löytyyköhän sellaista ollenkaan.

+/- 0

Salaam

Tuo tulos tuli siitä kun kirjoitin Imaamille ja pyysin neuvoja asiassani tai ongelmassani miten päin nyt vain sen ajattelee. Eli vastauksessa tuli vain ne seikat jotka jo valmiiksi tiesin. Ei mitään muuta. Elikkä olisi ollut ihan sama vaikka olisinkin jättäny kirjoittamatta mutta nyt ainakin voin sanoa, että olen yhden vastauksen saanut. Että sellaista.

was

Paikan vaihto aiheelle

Kuten otsikko sen sanoo, vaihdan paikkaa transsukupuolisuutta koskeviin asioihin liittyen. Eli vanhemmasta blogista tulen siirtämään tänne.