Kuulumisia

Siitä onkin jo aikaa kun viimeksi olen tänne kirjoitellut ja ehkäpä olisi hiukan aika kuulumisia kertoilla.

Talven aika on mennyt hyvinkin paljon taistellessani itseäni vastaan. Mutta nyt olen päässyt sen taistelun ylitse. Eli olen hyväksynyt itseni juuri sellaisena kuin mitä olen. Yhä edelleen peili on se harmin aiheuttaja mutta sinnekin pitää aina välistä kuikata, ettei aivan peikoksi muutu.
Samalla olen myös päässyt sinuiksi oman seksuaalisuuteni kanssa. Mikä on suuri helpotus. En olisi uskonut sitä mahdolliseksi. Mutta nyt jokainen vivahde mikä on menneisyydessä esiintynyt, on saanut selkeän kuvan. Jopa sekin miksi olen aina ollut varautunut seksuaalisesti. Monen muun lisäksi mutta ei niistä tässä kerrota. Mahdollisesti, ehkä joskus tulevaisuudessa, saan jonkun jolle voin kertoa.

Nyt alkaa uuden minän työstäminen. Se miten kauan siinä menee on iso kysymysmerkki. Mutta otan päivän kerrallaan ja suunnittelen varoen tulevaa. Mutta sen olen päättänyt lopullisesti, etten anna yhdenkään ihmiskäden koskea ruumiiseni sen muuttamiseksi toiseksi. Ennemmin taistelen masennusta vastaan.

Olen myös tämän kevään puolella tehnyt pientä itsearviontia pelien kautta. Lähinnä nyt sellaista, että miksi valitsen juuri tietyn sukupuolen ja minkälainen hahmo siitä kehittyy. Romanssit ja muut suhteet toisiin.
Dragon Age 2 on rehellisesti sanottuna ollut todella kovassa käytössä, silloin kun olen sitä päässyt pelaamaan. Uutuuden viehätys erityisesti ollut syynä. Mutta romanssimahdollisuudet olivat pieni pettymys verrattuna Dragon Age Origins peliin. Tosin DA2:ssa  vihdoinkin pääsi iskemään kyntensä Andersiin, tosin hiukan laimeampana mutta silti. Roolipelit <3 Mutta ehkä olisi aika koettaa saada rl suhteet myös ajantasalle.