Ihmisiä, joita en tunne, mikä mahdollisuus. Voisiko tuolla jossain olla henkilö jonka kanssa tulisin toimeen ihan omana itsenäni.
Tämä kylmyys tuntuu sisälläni asti. Inhoan tätä aikaa vuodesta, vaikka aurinkoisina päivinä onkin mahtavaa. Miksi olen yksin? Vailla seuraa? Uskokin on koetuksella. Haluaisin lämpöiseen syliin. Hemmoteltavaksi, aika ajoin ainakin.
Miksi pitää olla niin erilainen ettei osaa tulla toimeen kaikkien kanssa? No, ei nyt ehkä ihan jokaisen kanssa mutta kuitenkin ajatus. Haluan olla olemassa. Enkä olla olematon. Se lisää kipua.
